Ministeri Essayah ja Ruotsin Kuningas Kaarle XVI Kustaa Tornionlaaksossa

Tornionlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala puhui tänään ministeri Essayahille ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalle TRIWA LIFE -projektin tutustumiskäynnillä Tornionlaaksossa. Hanke on Euroopan suurin vesistökunnostusprojekti ja tähtää muun muassa vaelluskaloille tärkeiden virtavesien ja kosteikkojen ennallistamiseen sekä vaellusesteiden poistamiseen. 

Sakke Rantala puhui ilmastotyön, elinkeinojen ja luonnon monimuotoisuuden yhteen sovittamisesta.
Kuvaaja: Kai Tirkkonen

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä muita vieraita on tutustunut tänään Tornionlaaksossa TRIWA LIFE -projektiin. TRIWA LIFE (The Torne River International Watershed LIFE) on Euroopan suurin vesistökunnostusprojekti. Sen tavoitteena on palauttaa vesistöt ja kosteikot lähemmäs luonnontilaa ja edistää sen myötä luonnon monimuotoisuutta. Hankkeella parannetaan monien lajien, kuten Atlantin lohen, saukon, kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan ja kivisimpun elinoloja. Hanke sisältää erilaisia toimenpiteitä, kuten ojitettujen soiden ja perattujen vesistöjen ennallistamista.  

Suurin yksittäinen työ on kuitenkin vaellusyhteyden palauttaminen Tengeliönjoen vesistöön. Koko projektin toimenpiteiden ansiosta kaloille ja muille vesieliöille avautuu yhteensä yli 3000 kilometriä vaellusreittejä. Esteitä vaeltamiselle luovat esimerkiksi ojarummut, mutta isoimpia esteitä reiteillä ovat vesivoimalaitokset. Niinpä Haapakosken ja Portimokosken laitosten yhteyteen rakennetaan ohitusuomat vaellusreittien uudelleen avaamiseksi. Tämänpäiväisen vierailun yhteydessä ryhmä onkin käynyt Haapakosken voimalaitoksella, jossa kalatien rakentaminen on jo aloitettu. Toinen kalatie rakennetaan Portimokosken voimalaitokselle, ja sen osalta työt aloitetaan myöhemmin. 

Projektin rahoitus tulee julkisista lähteistä, kuten Euroopan Unionilta sekä maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta. 

Tornionlaakson Sähkö Oy:n 50-prosenttisesti omistama vesivoimayhtiö Tornionlaakson Voima on hankkeessa luvanhaltijana yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa. Tornionlaakson Voima vastaa kalateiden valmistuttua niiden käytöstä, kunnossapidosta ja kehittämisestä. Tornionlaakson Voima myös ohjaa veden kalateihin. Toimitusjohtajamme Sakke Rantala, joka toimii myös vesivoimayhtiön toimitusjohtajana, onkin ollut tänään mukana vierailulla ja puhunut kuninkaalle, ministerille ja muille vieraille. Puheen voit lukea kokonaisuudessaan alta. 

— 

Puhe Portimokosken kalatiellä 29.8.2024 

”Arvoisa Ruotsin kuningas, arvoisat ministerit, arvoisat kuulijat, 

Haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi meidän vesivoimalaitoksellemme. Olen Sakke Rantala ja toimin tämän vesivoimayhtiön, Tornionlaakson Voiman, toimitusjohtajana. Meidän yhtiömme, jonka omistavat Tornionlaakson Sähkö, alueellinen energiayhtiö, ja Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima, on toiminut alueella jo vuosikymmeniä. Tämän kalatien luvanhaltijoina toimivat yhdessä Tornionlaakson Voima sekä Ylitornion ja Pellon kunnat. 

Vanha Haapakosken voimalaitos rakennettiin 1920-luvulla. Sitä ennen, alkaen yli 250 vuotta sitten, alueella on ollut myös saha- ja myllytoimintaa. Nykyinen Portimokosken vesivoimalaitos täyttää pian 40 vuotta. Portimokosken laitos edustaa nykyaikaisempaa ja tehokkaampaa energiantuotantoa, ja sen teho on kymmenkertainen vanhaan verrattuna. Läheinen kanava rakennettiin, jotta saavutetaan korkeampi putouskorkeus, mikä mahdollistaa tehokkaamman energiantuotannon. Myöhemmin vanhan voimalaitoksen käytöstä luovuttiin kokonaan. Kalatiet sijoittuvat vanhaan uomaan. Toinen kalatie rakennetaan ylemmän, Portimojärven säännöstelypadon yhteyteen. Todistamme alueella siis jälleen uutta historiallista kerrostumaa. 

Vesivoima on ollut mukana yhteiskunnan kehittymisessä jo kauan. Ensin myllyinä ja sahoina, ja myöhemmin on korostunut sähköntuotanto vesivoimalla. Myllyjen ja sahojen hyöty oli hyvin konkreettista ja paikallista, kun taas sähkö on abstraktia ja nykyään jo itsestäänselvyys. 

Sähköjärjestelmässä sähköä täytyy tuottaa ja kuluttaa sama määrä koko ajan. Joustavan vesivoiman supervoima on toimia tässä tasapainottajana. Vesisähkön rooli yhteiskunnan kehityksessä on ollut merkittävä, kun yhteiskunta on ensin teollistunut ja myöhemmin digitalisoitunut. Sähkö on nykyään kriittistä infraa. Kuinka kauan sinä selviäisit ilman sähköä? 

Ilmastonmuutoksen myötä ja energiamurroksen aikana vesisähkön rooli on muuttunut, mutta se on jopa aiempaa tärkeämpää: vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen kaiken mahdollisen jouston. Suomessa ja Ruotsissa vesivoiman rooli on erittäin tärkeä. 

Sähköjärjestelmän lisäksi vesivoimalla ja padoilla on myös muita positiivisia ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Positiivinen: säännöstely on tuonut hallittavuutta tulviin ja kuivuuksiin. Valtaosa maailman padoista on rakennettu näitä tarpeita varten. Negatiivinen: kosket katoavat ja vaelluskalat eivät pääse patojen ohitse. Negatiivisia vaikutuksia kompensoidaan eri tavoilla. 

Täällä Tengeliönjoen alueella velvoitteemme koostuvat pääasiassa kalanistutuksista. Ne kompensoivat padon aiheuttamaa haittaa ihmisille ja elinkeinoille. Kuitenkin tämän päivän yhteiskunnallinen ilmapiiri painottaa yhä enemmän luonnon monimuotoisuutta ja luontoarvoja sinänsä. 

Luontokadon torjunta on jopa haastavampaa kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Siinä missä päästöjä voi objektiivisesti mitata, luonnon monimuotoisuudella on vahva subjektiivinen ja paikallinen ulottuvuus: mikä eliö on tärkein suojeltava? Nouseeko kala meidän lähijokeemme? 

Tämä hanke on malliesimerkki siitä, että ilmastotyö, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen. Tavoitteena on, että kala vaeltaa ja lisääntyy luonnonmukaisesti, koskiympäristö soveltuu useille erilaisille lajeille, kalastajat saavat kalaa ja sähköjärjestelmä saa joustavaa sähköä. Tämä hanke osoittaa, että voimme löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että luontoa. Näiden tärkeiden asioiden (ilmasto, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus) onnistunut yhteensovittaminen voisi olla yhteiskunnallinen visio. Ja koska luonto yhdistää myös meitä naapurimaita, jopa pohjoismainen visio. 

Yhteistyö on avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa sekä yhteiskunnallisella että paikallisella tasolla. Tämä hanke voi onnistua vain hyvällä yhteistyöllä. Haluan kiittää kaikkia osapuolia niin Ruotsissa kuin Suomessa sujuvasta yhteistyöstä. Tämän rakennusprojektin jälkeen yhteistyön tarve jatkuu edelleen. 

Haluan toivottaa onnea koko TRIWA LIFE -hankkeelle ja erityisesti tämän kalatien rakentajille.” 

— 

Tutustu hankkeeseen ELY-keskuksen nettisivuilla.